Pikkutäryllä on taas menossa oireidensa suhteen vaikeampi vaihe. Vain pystyssä olisi edes hieman parempi olla. Tämä tietää itselleni valvottuja öitä ja jumittavia päiviä. Kuitenkin ennemmin istun keinuttelemassa valoisammassa kesäyönä kuin pilkkopimeässä talven viimassa. Valoisammassa kun jaksaa kuitenkin paremmin. Valvomisen käydessä entistä raskaammaksi täytyy yrittää nukkua lapsi mahan päällä. Voin sanoa ettei 8kg painava lapsi tunnu vielä missään, mutta 13kg alkaa jo pidemmän päälle tuntumaan. Ei voi ainakaan sanoa etteikö Pikkutäry olisi läheisyyttä ja syliä osakseen saanut :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti