30. elokuuta 2012

Tunnustan

 Joku on tunkenut kurkkuuni valtavan kaktuksen, hakannut lihakseni, tunkenut pääni täyteen nestemäistä eritettä ja yrittää jäädyttää minua. Tai siltä siis ainakin tuntuu! On kai siis oikea aika hiljaa kuiskaten tunnustaa, ettei mikään ihme sillä en omista lainkaan takkia! Tai siis toppatakki ehkä olis vielä liikaa näille keleille ;)  Sekä ulkoilutakkini että parempi takki sanoivat sopimuksensa irti keväällä / alkukesästä ilmojen lämmetessä. Alesta piti uusia ostella vaan enpäs ostanutkaan. Tyhmästä päästä siis kärsii koko ruumis, vaikka tämä tauti jostain muualta meille kotiutuikin. Silti hölmöhän se tuolla viileillä keleillä on ilman takkia viilettänyt. Hyvähän se on täällä huudella, että ulkoillaan säällä kuin säällä ja varusteet on oltava sen mukaiset, mutta tehdä sitten aivan päinvastoin. On siis aika vissiin ottaa itseään niskasta kiinni ja etsiä vaikka netin ihmeellisestä maailmasta se takki. Muutaman nettikaupan (mm. Ellos ja Zalando) valikoimaa tänään jo tutkailinkin, mutta ei mikään iskenyt. Tosin tajuntakin on jossain pohjalukemissa, mutta onnekseni Pikkutäryllä on sama meininki. Muuten voisi olla melkoinen täystuho miehen saapuessa töistä :) Toiveissa olisi kuntoutua ennen poikaa niin pääsisin napsimaan niitä kuvia rauhassa ilman erinäisiä ruumiinosia tai karkuun juoksevaa mallia. Siispä lisää kuumaa juotavaa, kasa lehtiä ja takaisin viltin alle!

29. elokuuta 2012

Karhunpoika sairastaa...

... eikun siis Nannan poika. Tellu siis sai eskarista? jonkun sortin flunssan. Tunnollisena sairasti itse lievänä, mutta Pikkutäry ei. Taas vaihteeksi arkeen siis avaavaa lääkitystä, räkäisiä paitoja ja lisää unettomia öitä. Oma kurkkunikin jo oirehtii, joten eiköhän tämä kierrä taaaaas kaikki. Toivoa sopii ettei kuitenkaan tautikierre kestä tällä kertaa kevääseen asti! Kunhan siis olemme juoneet paaaljon mummon mustaa mehua, köllineet rauhassa vällyjen alla ja voittaneet tämän taudin niin palaan asiaan paremmissa voimissa aiheella Pikkutäryn talvi- viimevuoden alejemmat.

27. elokuuta 2012

Aina ei ymmärrä...

 Olen kolme päivää kärsinyt niinkin ihanasta vaivasta kuin migreeni. Varmaankin kiitos Pikkutäryn aiheuttamien olemattomien yöunien. Niinpä mies tänään aamulla hoiti Tellulle vaatteet eskariin. Mielestäni niissä ei ollut mitään vikaa; t-paita, neuletakki, farkkuhame ja leggarit  sekä tietysti sukat ihan sävy sävyssäkin vielä. Tämä ei kuitenkaan ollut eskarissa kelvannut vaan tyttö oli pakotettu ottamaan hame pois ja laittamaan velouriset varahousut.... leggareiden päälle! Oli kuulemma ollut kovin kuuma takinkin ollessa kuumakallen päällä enkä ihmettele 20 asteen lämpötilassa! Kotiin kuulemma terveisiä, että pitäisi sitä kunnon eskarivaatetta olla eli ilmeisesti hameet ei sitten kelpaa? Eikä meidän vaatteiden nimikointitarratkaan olleet kelvanneet vaan jokaiseen vaatteeseen on kirjoitettu paksulla tussilla tytön nimi. Ehkä siis suosiolla vaan hankin kasan lökäpöksyjä (kelpaakohan ne??) sekä mustan pesun kestävän tussin ja käyn vakoilemassa mitä ihmettä niillä lapsilla sitten päällä on! Ok, kuulemma Tellun eskariopen mielestä kotona kasvaneissa lapsissa on aina jotain vikaa joten eihän silloin hölmö kotiäiti voi osata pukea lastaan sopivasti. Talvea innolla odottaen!

22. elokuuta 2012

Kidutusta

 Eilen meillä oli vaihteeksi Pikkutäryn kidutuspäivä. Virallisesti sitä ehkä kutsutaan altistamiseksi, mutta mun mielestä kidutus kuvaa paremmin sillä äitinä tiedän ihan kotioloista jo ettei pojan allergia ole mihinkään kadonnut. Vaan kun piti kuulemma saada mustaa valkoisella niin ei auttanut muu kuin viettää kidutuspäivää, jonka tuloksena yllätys yllätys Pikkutäryn allergia on ja pysyy. Ja kerta poikaa kidutettiin niin täytyihän sama tehdä äidillekin; elohopean kanssa ilman rattaita ihmisvilinässä. Tuli halpa shoppailukierros sillä mitään ei pystynyt pysähtyä katsomaan! H&M tosin juostiin ristiin ja rastiin ihan vaan keltaista takkia ja housuja etsiäkseni vaan eipäs ole tullut ovella lähtiessä mukaan kuin hiki. Tänään eilinen kidutus palkittiin sitten uudella autolla (Pikkutärylle pikkuriikkinen) ja retkellä metsän siimekseen. Löydettiinpä sieltä syksyn ensimmäiset suppilovahverot, joista tehtiin keittoa. Nam! 

19. elokuuta 2012

Jos metsään haluat mennä nyt...

 Tellun aloitettua eskarin  me ollaan Pikkutäryn kanssa asuttu aamupäivät metsässä. Poika ei oikein kotioloissa osannut rauhoittua touhuamaan ilman siskoaan ja kieltämättä paremmin itsekin tuolla viihdyn. Mustikoita ja sieniä on siis kannettu urakalla kotiin. On nautittu piirakoita ja tehty sienistä kastikkeita ja keittoja; meidän lasten herkkua.  Pakastinkin on jo pullollaan, vaikka osa sienistä on vasta nousemassa ja puolukat kypsymässä. Talvella on kuitenkin ihana jatkaa herkuttelua!

 Pikkutäry nauttii metsässä olosta, vaikkei kauaa jaksa mustikoita kerätäkään. Vihreä Lindexin lippis on selvästi pojan suosikki. Muut eivät kelpaisi sitten millään. Nyt on tosin jo aivan mustikassa, kuten kaikki metsässä olleet vaatteet sukkia myöten! Onneksi on sappisaippua! Ainakin vielä tähän asti sillä on saanut mustikkatahrat katoamaan. Saa nähdä mitä me kahdestaan ensi viikolla keksitään jos viikonlopun sadesää jatkuu!

12. elokuuta 2012

Muistakaahan varoa!

Kuva täältä

Taas on tullut se aika vuodesta jolloin pienet koululaiset aloittavat koulutaipaleensa. Meilläkin on edetty jännityksen aikoja sillä Tellun eskari alkaa ihan pian! Tyttöä jännittää itse eskarin aloittaminen, mutta äitinä minua hirvittää koulumatka. Ok, myönnetään eskarin aloituksen tuovan itselleni myös haikeutta ja hieman jännitystä kuinka lapseni oikein pärjääkään. Tellu on toki saanut koulukyydin, mutta harmikseni ei portilta asti. Se tarkoittaa, että säällä kuin säällä niin terveenä kuin sairaanakin pitäisi olla saattamassa Pikkutäryn kanssa maantiepätkää linja-autopysäkille tai kuten minulle puhelimessa sanottiin luottaa lapsen kyllä itse selviytyvän. Luotan ehkä kyllä lapseni selviytyvän normaalioloissa, mutta en tosiaankaan osaavan 6-vuotiaana hahmottaa joko useita kymmeniä km/h ylinopeutta ajavia tai talvikelissä liukkauden yllättämiä autoilijoita. Liikenneturvan kampanja onkin varsin osuva! Myös peltojen ja metsien läpi vilistävä tie voi olla koulutie, joten toivottavasti nopeusrajoituksia noudatettaisiin! Pieni lapsi ei vaan osaa olla yhtä varovainen ja tarkkaavainen kuin me aikuiset.  

7. elokuuta 2012

Samanlainen mieli kuin sääkin

 Huonosti nukutun yön jälkeen ei aurinko juuri päivään paistanut. Vettä tuli kiitettävästi ja muutenkin oli synkkää eikä olo tai mielikään virkistynyt. Mikähän siinä on, että välillä vaan kaikki tuntuu mättävän? Itse sain yöllä hartia/niskaseudulle jonkun lukon ja olo on ollut kaamea. Lapset ei kuitenkaan tunne armoa vaan Tellu on koko päivän esittänyt uhmakohtauksiaan ja Pikkutäry ottanut siskostaan mallia sekä pitkästä aikaa tehnyt tarpeensa kaikkialle muuas kuin potalle. Mies on tietysti taas tekemässä superpitkää päivää. Olisi tehnyt mieli itkeä, karata kauas pois tai jotain vastaavaan, mutta hammasta purren selvisin jopa iltaan.

 Kerran kun päivä lähtee menemään huonosti niin sitähän sattuu ja tapahtuu kaikkea (mm. joku saattoi unohtaa leivän mikroon "hieman" liian kauaksi) Niinpä tälläisenä päivänä saapuneesta paketistakin löytyi yllätys; Tellun valitsema haalari kokoa liian pienenä. Tähän asti olen ollut todella tyytyväinen Ticketin verkkokauppaan ja tuotteisiin. Ymmärrän, että erehdyksiä sattuu (kokolapussa oli oikea koko, mutta muovipussissa ja haalarissa todellinen), mutta paketin saamishetkellä pääsi kirosanoja. Arvatenkin oikea koko on tällä välin jo loppunut. Toisaalta, vaikka Tellu tähän asti on vannonut käyttävänsä haalaria ties kuinka pitkään voi eskarin aloitus muuttaa mielen. Täytyy kyllä myös ihmetellä, kun tietojen mukaan pakettia on yritetty toimittaa jo eilen, mutta koko päivän pihalla kirmasi iso lapsilauma ja voin vannoa ettei tosiaankaan ole autoa pihassa käynyt! Ehkä kuski  ei vaan pienen paketin vuoksi jaksanut tänne asti ajella?

 Jos siis saa tälläisen päivän jälkeen toivoa niin voisiko se aurinko ja lämmin elokuu tehdä paluun? Enkä kyllä pistäisi pahakseni jotain hierojaa tms. oloa helpottamaan. Ja jos jollain on tarvetta Ticketin haalarille koossa 116 niin voin myydä ostohinnalla + pk:t tuon meidän kukkahaalarin väriltään  Lavender flower ;)

6. elokuuta 2012

Pikkutäryn talvi?

 Tellulle olen tähän asti lähes aina pystynyt ostamaan seuraavaan talveen kamppeet vähintään -50% alesta ja niin ne on jemmassa kenkiä ja asusteita lukuunottamatta nytkin. Pikkutärylle taas en oikein alesta löytänyt kuin takin. Tai olisi sitä varmasti löytänyt, mutta en oikein tiennyt mikä olisi tähän talveen hyvä. Haalarilla mennään, mutta lähinnä merkki on avoin.

  Tellu on kulkenut alun kokeilujen jälkeen hyväksi havaituissa Ticketin ulkovaatteissa. Pikkutärylläkin oli viime vuonna, mutta haalari ei mielestäni oikein istunut langanlaihalle. Yhteen haalariin olisi mahtunut kaksi poikaa. Molon olen kuullut olevan hyvä juuri hoikille enkä huonojakaan kokemuksia kestävyydestä ole ainakaan muistini mukaan kuullut. Niinpä talven malliston nähdessäni olin aivan varma pojan haalarista. Meille tulisi tämä farkkuhaalari
Kuva täältä
 Myöhemmin harmikseni näin hinnan ja totesin ettei meille kyllä taida tulla lähes 170 euron haalaria! Etenkin kun yksi haalari ei meille tosiaankaan riitä vaan tarvimme ainakin kaksi niiden muiden talviostosten eli kenkien yms. lisäksi. Ollaan siis taas lähtöpisteessä eikä hajuakaan mikä olisi hyvä. Reimaa meille ei kyllä ainakaan tule, koska Tellulla puku ei aikoinaan kestänyt edes yhtä talvea. Toisaalta tekisi mieli vaan ostaa Ticket kotia ja joku muu ei niin leveä sitten toiseksi puvuksi, mutta toisaalta onko siinäkään järkeä jos Ticketkin maksaa jo lähes 160€? Tai tietysti jos outletin puolelta löytyisi vielä joku kiva talvipuku sopivassa koossa. Mutta mikä se toinen tai joku muu ensimmäinen vaihtoehto sitten voisi olla? Ulkoillaan säällä kuin säällä, joten ominaisuuksia puvulta vaaditaan eikä tosiaan mielellään mitään leveää mallia. Polarn O. Pyretin nettikaupassa ei ainakaan vielä viimeksi katsoessani ollut toppaa myynnissä, mutta ehkä sitä voisi harkita jos myyntiin joskus tulee eivätkä ihan huippukalliita tänä vuonna ole.  Ainut mikä ehkä nyt on selvää on ettei tässä nyt taideta halvalla päästä. Olisi siis tosiaan kannattanut nämä pohdiskelut käydä aleaikaan! Kerran kun kirpasee niin josko tästä oppisi!

 Kunhan haalariasiat selkenee niin päästäänkin arpomaan sopivia kenkiä eikä yhdet riitä siinäkään. Pikkutäryn jalka on mahtava, kokoa 28. Talvella kaivattaisiin varttakin vaan kun se sääri on sitten lyhyt ja mallia tikku! Kenties hieman haastavaa löytää sopivat, kun ilman sovittamista ei viitsisi tilata (pitäisi joskus oppia palauttamaan) ja kaupassa taitaa olla ainoat vaihtoehdot Viking ja Ecco, joissa varmaan sääri ja varsi ei sitten kohtaakaan toisiaan. Voisiko siis mitenkään talvea jättää pois välistä kunnes tuo poika on iso eikä tarvitse aina tuskailla? Tai saanko nukkua talviunta ja herätä keväällä ekaa kertaa pitkää aikaan virkeänä? Miehellähän kun se nyt ei ole niin tarkkaa mitä tuolla pojalla on päällä. Ainahan voi kirota ja kiukuta yhdessä lapsen kanssa kun joku vaate ei vaan toimi, kastuu ja menee rikki estäen ulkoilun.

1. elokuuta 2012

Uutta kotia vailla

 Koska olen huono hävittämään mitään vanhaa, mutta pakko olisi eroon päästä niin kokeillaan viimeisenä keinona tätä. Etsitään siis hyvää uutta kotia noin 7 metriä pitkälle puiselle keskimoottoriveneelle. Vaatii kunnostusta ja moottori löytyy. Tosin moottorin toimintakyvystä ei ole tietoa. Kysellä voi sähköpostilla tellujapikkutary at gmail.com

 Taisi arvonnassakin olla sen verran kehno palkinto ettei Pikkutäry pääse kokeilemaan onnettaren osaa. Täytyy vissiin siis lahjoittaa palkinto hyväntekeväisyyteen, vaikka viimeksi jo vannoin että yksinäinen puurtaminen saa riittää.

 Ja pikaisesti vielä vinkkaan, että Ticketin verkkokaupasta saa nyt kevättä puoleen hintaan. Meille lähti iso paketillinen hyväksi havaittuja tuotteita Tellulle eskariin ja ensi kevääksi sekä sadeasu Pikkutärylle.